Tere tulemast – taisin aloittaa kansainvälisyyden jo päiväkodissa
Olen tainnut olla kansainvälinen jo pienestä pitäen – vaikka en silloin tietenkään tiennyt koko sanan olemassaolosta.
Jo päiväkodissa menin rohkeasti eri maasta tulleen lapsen luo ja yritin löytää yhteyden. Unkarilainen Melinda ei osannut juuri lainkaan suomea, mutta opetti meille laulun, joka alkoi: ”Ykkönen yksin on paras sekä verraton.” Yhteistä kieltä ei juuri ollut, mutta ystävyys syntyi silti – ehkä juuri laulun ja hymyn avulla.
Ala-asteella ystävystyin Englannista ja Irakista tulleiden tyttöjen kanssa. Myöhemmin elämä kuljetti minut yhteen brittimieheni Charlesin kanssa. Seuraavana syksynä juhlimme jo 15-vuotishääpäiväämme, joten kansainvälisyys on kohdallani ollut varsin pitkäaikainen ja antoisa ”harrastus”.
Kun näin Ylöjärven seurakunnassa ilmoituksen, jossa etsittiin vapaaehtoisia toimintaryhmiin, ilmoittauduin heti mukaan. Kiinnostuin erityisesti kansainvälisen vastuun ryhmästä, vaikka olisin lähtenyt mukaan melkein mihin tahansa – kunhan vain pääsisi tekemään hyvää yhdessä muiden kanssa.
Kansainvälinen vastuu on paljon enemmän kuin hieno käsite. Sen alle mahtuvat lähetystyö, kansainvälinen diakonia ja ystävyysseurakuntatyö. Parasta on se, että se näkyy konkreettisina tekoina. Toimintaryhmämme rinnalla korvaamattoman arvokkaan panoksen antavat lukuisat ulkopuoliset vapaaehtoiset: remonttiryhmässä ahkeroivat, leipojat, käsitöiden tekijät, reseptien jakajat, keittiön kokit sekä tärkeissä tulkkaustehtävissä auttavat, kuten Virosta kotoisin oleva vapaaehtoinen rouva. Ilman teitä mikään tästä ei pyörisi.
Seuraavaksi matkataan ruokapöydän kautta Viroon! Lauantaina 24.10.2026 Ylöjärven seurakuntakeskuksessa järjestettävä virolainen lounas jatkaa hienoa perinnettä. Viime vuonna tuki meni Ukrainaan, tänä vuonna apu ohjataan Viroon.
Minusta kansainvälisyydessä on lopulta kyse aivan yksinkertaisesta asiasta: ihmisestä ihmiselle kohtaamisesta. Yhteys voi syntyä laulusta, hyvästä ruoasta tai siitä, että vain uskaltaa mennä uuden ihmisen luo ja sanoa tere.
Minä taisin aloittaa sen jo päiväkodissa.
Pidä hyvästä kiinni,
Anne Beresford
Kirjoittaja on Kansainvälisen vastuun toimintaryhmän jäsen