Kaste

Vauvan syntymän jälkeen saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä Ylöjärven seurakuntaan ja varaa aika ristiäisille. Voit myös olla yhteydessä suoraan tuttuun pappiin.

Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja viranomaisten rekisteriin. Kaste voidaan tehdä myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä.  Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.

Kastepäivän lisäksi kirkkoherranviraston kanssa sovitaan tapaaminen papin kanssa. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella etänä esimerkiksi videopuhelun kautta.

Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.

Ristiäisiin tarvitaan ainakin yksi kummi. Kummin täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon. Jos kummin löytäminen tuntuu vaikealta, pappi voi auttaa asiassa.

Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.

Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelussa, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina. Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.

Kastejuhlassa vauva puetaan usein pitkään valkoiseen pukuun. Kastepuvun valkoinen väri kertoo vertauskuvallisesti Jeesuksen läsnäolosta ja kristilliseen perinteeseen liittymisestä.

Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Kastepuvun voi myös lainata kirkkoherranvirastosta. Kastemekko ei ole pakollinen, vaan vauvan voi myös pukea muihin vaatteisiin.

Kastetilaisuutta varten tarvitaan pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi, ja lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina.

Pappi tuo mukanaan kastekynttilän ja tarvittaessa myös Raamatun.

Kasteessa lapsi saa vierellä kulkijoiksi elämää varten myös omat kummit. Kummit ovat lapsen erityisiä ihmisiä, yhteisten hetkien ja uskon, toivon ja rakkauden jakajia ja pienen puolesta rukoilijoita.

Jos omaa lasta varten mielessä oleva erityinen ihminen ei kuulu kirkkoon, hän voi silti olla tärkeällä paikalla lapsen ensimmäisessä juhlassa ja elämän matkan varrella. Kutsu kummiksi voi olla myös hyvä syy liittyä kirkkoon! Jäsenyydestä riippumatta jokainen on tervetullut mukaan seurakuntamme tapahtumiin. Kummilapsen ja kummin yhteisiin hetkiin löytyy vinkkejä esimerkiksi Lasten ja nuorten keskuksen Kummipäivä-sivulta.

Kastettavalla tulee olla vähintään yksi kummi, joka on evankelisluterilaisen kirkon kastettu ja konfirmoitu jäsen. Kummina oleminen on elinikäinen luottamustehtävä. Sitä ei voi ottaa pois. Kummin voi kuitenkin lisätä lapselle myöhemminkin ottamalla yhteyttä kirkkoherranvirastoon.

Kastejuhla eli ristiäisjuhla syntyy vauvan ihmeellisyydestä, ympärillä olevista ihmisistä, Jumalan läsnäolosta ja kaiken hyvän lahjoittavasta rakkaudesta.

Juhla järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai hänelle tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.

Kastejuhla alkaa virrellä tai jollain muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella. Sen jälkeen vanhemmat kertovat vauvan nimen, tai pappi kertoo sen heidän puolestaan. Nimen kertominen kuvastaa sitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.

Ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös vain todeta asian vanhempien kanssa sovitulla tavalla. Pappi kysyy vanhemmilta ja kummeilta, haluavatko he kasvattaa lasta kristillisessä uskossa. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan ja kaikki rukoilevat lapsen puolesta.

Rukouksen jälkeen pappi pitää puheen. Pappi ottaa siihen mukaan asioita, joista on keskustellut vanhempien kanssa ennen kastetta.

Kasteen yhteydessä saatetaan lukea psalmi 139. Siinä muistutetaan, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas. Vauva on suuri ihme.

Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi kaataa vettä vauvan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tämän jälkeen pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.

Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan yhdessä ja lauletaan usein vielä virsi.

Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat, kynttilät ja koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.

Kastettavalle lapselle voi kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja tilaisuuden aikana. Kastevedestä voi tehdä muiston kaatamalla sen johonkin tärkeään paikkaan, esimerkiksi pihapuun juurelle.