Viherpeukalo
Kevät – tuo valon aika, joka tällä hetkellä on yhtä kaukana menneisyydessä kuin edessä tulevaisuudessakin. Kevät saa viherpeukaloni syyhyämään ja kotoa alkaa löytymään purkkeja, joissa kasvaa milloin mitäkin siemeniä. Istuttaminen ja uusien kasvien kasvun seuraaminen ovat itselleni konkreettisia muistutuksia siitä, miten elämä jatkuu ja uudistuu. Samalla tavalla rippikoulu on nuorille aikaa, jolloin he kylvävät siemeniä omaan hengelliseen kasvuunsa.
Kylväminen vaatii valmistelua. Ensin on valittava siemenet ja oikeanlainen multa ja sitten oikea kasvupaikka. Samoin rippikoulussa nuoret saavat opetusta, joka auttaa heitä kasvamaan uskossaan ja ymmärtämään elämän suuria kysymyksiä. Kuten kylvössä, myös hengellisessä kasvussa tarvitaan kärsivällisyyttä ja avointa mieltä.
Kun siemenet on kylvetty, alkaa jännittävä odotus. Kasvun seuraaminen on palkitsevaa, mutta se vaatii myös huolenpitoa. Kasvit tarvitsevat vettä, valoa ja ravinteita. Rippikoululaiset tarvitsevat tukea ja rohkaisua perheeltään, ystäviltään ja seurakunnalta. Yhdessä he voivat kasvaa vahvoiksi ja elinvoimaisiksi.
Kerran istutin mangon siemenen. Hoidin ja huolehdin siitä aluksi säännöllisesti ja seurasin kiinnostuksella, millainen kasvi siemenestä tulisi. Mutta koska mitään kasvua ei alkanut aikoihin näkymään, siirsin sen kasvivalon viereen tv:n taakse, jonne se sitten unohtui. Kun sitten loppukesällä muistin siemenen ja kurkkasin ruukkuun, oli se rutikuiva ja kuollut, mitenkäs muutenkaan. Nostin siemenen ruukusta ja huomasin, että se oli kasvattanut pitkiä juuria ja pientä alkua, joka ei vielä mullan päälle näkynyt. Silloin harmitti vietävästi tämä unohdus.
Vaikka emme aina näe välittömiä tuloksia, pitäisi jaksaa uskoa, että siemenet itävät ja kasvavat ajan myötä hyvällä hoidolla. Tämä muistuttaa meitä siitä, että hengellinen kasvu on prosessi, joka vaatii aikaa ja huolenpitoa. Rippikoulu on yksi askel tällä matkalla, mutta se on vasta alkua. Kuten kevään kylvö, myös hengellinen kasvu jatkuu läpi elämän.
Kuten kasvit tarvitsevat toisiaan ja ympäristöään kasvaakseen, myös me tarvitsemme yhteisöämme ja Jumalan johdatusta. Yhdessä voimme kylvää siemeniä, jotka kantavat hedelmää tulevaisuudessa.
